tiistai 15. marraskuuta 2016

Masaya Volcano National Park

Luulin etten koskaan kiipeäisi tulivuorelle. Kun ensimmäistä kertaa näin kuvia Masayan punaisesta hehkusta tummaa yötaivasta vasten tiesin kuitenkin, että sinne olisi lähdettävä. Verenpunainen kraaterista nouseva hehku, kuvat laavavirroista ja ihmisten silhuetit sitä vasten saivat mut unohtamaan kaikki pelkoni. Mä halusin seisoa tuon tulivuoren laella ja kokea sen kaiken.

Puiston sisäänkäynnillä meille kerrottiin, että toinen huipuista oli suljettu yleisöltä aktiivisuuden takia. Huipulle ei saanut kiivetä ja siellä sai viipyä vain vartin tulivuoren sisältä nousevien myrkyllisten kaasujen takia. Sehän ei meitä pysäyttänyt. Mulla oli perhosia vatsassa kun auto lähti kiihdyttämään kohti tulivuoren huippua ja huipulta nousevat savupilvet tulivat yhä lähemmäksi ja lähemmäksi.





Huipulla edessä avautui valtava kraateri. Olin niin innoissani että otin muutaman juoksuaskeleen sitä kohti. Olin niin lumoutunut tulivuoren suuruudesta, kraaterin syvyydestä ja rikin tuoksusta etten edes osannut kaivata laavaa. Luulin itse asiassa, että koko laava oli kraaterista nousevan savupilven peitossa, kunnes joku talutti mut muutaman askeleleen sivulle ja tajusin seisoneeni pienen kielekkeen edessä, joka esti näkymän tulivuoren sisimpään. Siellä sitä laavaa pauhusi. Olin täysin mykistynyt. 

Olin aina kuvitellut laavan olevan kiinteää ja paksua, mutta siellä tulivuoren kraaterin syvyydessä se muistutti vain verenpunaisia vesimassoja, jotka aaltoina loiskivat tulivuoren sisäseinämiä kohti. Toivon että voisin ostaa selittää miltä kuulostaa laavan pauhu. Se oli kuin valtavien vesimassojen pauhua syvällä kallioiden uumenissa, mutta ärhäkämpää, paljon voimakkaampaa.




Vierailu Masayan laella oli kiistatta yksi mun tähän astisen elämän maagisimpia hetkiä. Harvoin sitä pääsee omin silmin näkemään millaisia voimia maankuoren alla piilee. Itsensä tuntee niin pieneksi ja avuttomaksi, mutta samaan aikaan näky on niin vangitseva, ettei edes muista pelätä. Ensi kerralla pimeän aikaan.

Tavattiin muuten Masaylla myös joukko pyöräilijöitä. Porukka oli lähtenyt Yhdysvalloista polkemaan ja tavoitteena oli saavuttaa jonain päivänä Argentiinan etelä-kärki. Pyöräilijät on ihan huippu inspiroivaa porukkaa ja mä todella toivon, että mulle aukeaa jossain vaiheessa elämää tilaisuus lähteä kulkemaan ympäri maailmaa pyörän selässä!




Masaya vinkit

Liikenneyhteydet: Granadasta Managuaan matkaavat bussit ajavat Masayan ohi. Kun lippua ostettaessa mainitaan määränpääksi Masaya tulee joku huutelemaan perään kun on aika hypätä kyydistä. Masayalle matkattaessa bussi jättää väärälle puolelle moottoritietä, mutta ylitys on todettavasti mahdollinen. 
Hinta: Itsenäinen reissu Masayalle kustantaa noin 10$ henkilöä kohden. Se sisältää lipun kansallispuistoon (3,5$), vierailun kansallispuiston museossa, kuljetuksen tulivuoren huipulle (3,5$) sekä paikallisbussit Granadasta tulivuorelle ja takaisin. Turistiretkien hinnat liikkuvat 30$ paikkeilla.   
Turvallisuus: Huipulle pääsy on toisinaan estetty tulivuoren vaihtelevan aktiviisuuden takia. Tulivuoresta nousevat kaasut ovat myrkyllisiä, minkä takia vierailuaika on hyvin rajoitettu eikä huipulle saa kiivetä omin jaloin.  

19 kommenttia:

  1. Vitsi miten huikeet maisemat! Tulivuoret on iteltä ihan kokonaan näkemättä, ehkä pitäs pistääkin seuraavaksi listalle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulivuoret on HUIKEITA! Kävin tän reissun aikana neljällä ja voisin lähteä uudestaan koska tahansa :D

      Poista
  2. Wow mitä kuvia! En ole koskaan itse tulivuoria käynyt noin läheltä katsomasta, pitäisi varmaan laittaa bucket listille! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :) Tän pitäis mun mielestä olla kaikkien bucket listalla!

      Poista
  3. Ihan mielettömiä kuvia! Pääsispä itsekin joskus kiipeämään tulivuorelle, wau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :D Kannattaa ehdottomasti tarttua tilaisuuteen jos semmoinen tulee vastaan!

      Poista
  4. En oikeesti kestä, oot niin onnekas! Toi on niin once in a lifetime juttu, kelpaa kertoilla mummona sit tarinoita tuoltakin reissulta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin :D Ei sitä joka päivä pääse aktiivisen tulivuoren sisälle kurkkaamaa!

      Poista
  5. Huhhuh, ihan älytöntä! Mua niin ärsyttää että jäi tulivuorelle kapuamiset välistä Masayassa ja muualla, kun matkaseuraa (aka maksumiestä) ei kiinnostanut! Siis miten tommonen upeus ei voi kiinnostaa jotakuta?! (Typerä eksä.) Onneks en ennen tätä ees tiennyt että toi tulivuori on noin hieno. Sen siitä saa, kun vetää koko reissun lähes ilman suunnitelmia. Oon myös missannut sen Plitvicen kansallispuiston Kroatiassa, ihan vaan koska en silloin aikoinaan tiennyt että sellanen on olemassa! Näistä on onneks opittu, ja joku päivä vielä aktiivisenkin tulivuoren kraateriin katson! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten joku ei voi haluta kiivetä tulivuorelle??? Onni onnettomuudessa ettet tiennyt paikasta :D En kyllä tosin tiennyt minäkään miten mahtavasta paikasta oli kyse ennen Granadaan saapumista mut hyvä että lähdin kattomaan.

      Mä oon kyllä ihan super suunnittelija mut skippaan silti sikanaan juttuja ihan vaan koska kaikki on kallista tai jonnekin on mahdotonta päästä. Skippasin pari vuotta sitten ihan sen samaisen Plitvicen koska olin liian nuuka maksaakseni tourista enkä saanut järkättyä itseäni sinne mitenkään järkevästi omin avuin :( Nyyh.

      Poista
  6. Siis mulla ei oo ennen ollut harmainta aavistusta että haluan nähdä tulivuoren sisälle, mutta tän postauksen luettuani se on lisätty ehdottomasti to do-listalle! Miksen oo aikasemmin tätä tienny :D

    Nyt kun itekin asustelee ulkomailla niin kiinnostaa hirveästi seurata muiden matkaelämää viettävien juttuja, jään siis lukemaan sunkin juttuja! Lueskelinki jo jotain noita vanhempia postauksia vaihto jenkeissä-keissistä ja kiinnostus heräs! :D

    https://laura-linnea.blogspot.de

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha tulivuoren sisään kurkistaminen ei ehjä oo niitä juttuja mitä voisi edes kuvitella haluavansa tehdä? :D Kiva jos kiinnostaa, mä käyn kurkkaamassa sun blogin!

      Poista
  7. No nyt on kyllä henkimaailman hommia, olin nimittäin selailemassa tulivuoritoureista Guatemalassa ja sitten päätin tulla kuikkimaan, mitä sun blogissa kuuluu, ja kas vain...

    Varmasti aivan älytön kokemus! Sun tekstistä oikein huokuu se ihmetys ja kunnioitus ja taikuus, mikä tällaisissa luonnonvoimissa piilee. Kuvat ihan kuin Mordorista, mutta meidän maailmaanhan se fantasiakin perustuu.

    En mitenkään jaksa pysyä housuissa ja odotella, että pääsen ite parin kuukauden päästä tuollaiselle seikkailulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kävin Guatemalassa kolmella tulivuorella ja Nicaraguassa yhdellä. Kaikki oli tosi erilaisia kokemuksia ja kerron kyllä mielusti niistä enemmänkin jos haluut kuulla ennen reissuun lähtöä :) Käytiin siis Masayan lisäksi San Pedrolla, Pacayalla ja Acatenangolla. Kaks ekaa oli tosi rentoja päiväretkiä, Acatenango taas fyysisesti ja henkisesti rankin juttu mitä oon koskaan elämässäni tehnyt :D

      Mutjoo, tulivuoret on ihan huikeita! Aika harvoin tulee edes ajatelleeksi mistä tää pallo on rakennettu!

      Oon super kateellinen sulle! Sulla on ihan super mahtava reissu edessä :)

      Poista
    2. Tosi mielellään kuulisin lisää, voisin laittaa sulle vaikka sähköpostia tai Fb-viestiä tai jotain :) Acatenangolla haluaisin todella käydä, koska muutenkin harrastan tuota vuortenvalloitusta, niin haastetta pitää olla!

      Joskus teininä halusin vulkanologiksi niin onhan se ny pakko! Ja sulla on tulossa huippuja reissuja edessä ihan varmasti myös :)

      Poista
    3. Joo kumpi tahansa käy! Sähköpostia voi laittaa osoitteeseen jasmin.wanderwall@gmail.com ja mä taisin kommentoida facessa jotain kun kyselit Seikkailijattaret-ryhmässä Meksikosta ja paluulipuista eli mut löytää nimellä Jasmin sieltä keskusteluista :)

      Poista
  8. Nnureslinc-heLowell Pamela Cross Here
    diogumodisc

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...