lauantai 12. maaliskuuta 2016

Mikä Skotlannin yliopistojärjestelmässä on pielessä? Skotlannissa opiskelun plussat ja miinukset

Mun ensimmäinen vuosi Skotlannissa lähenee loppuaan ja jaksan yhä tasaiseen tahtiin ihastella ja vihastella sitä miten homma täällä toimii. Mun mielipide Aberdeenin yliopistosta ja Skotlannissa opiskelusta näin yleisesti ottaen jakautuu kahtia: mä olen ihastunut kaikkii niihin mahdollisuuksiin joita Skotlannissa opiskelu antaa ja joita esim. Suomella ei ole tarjota, mutta toisaalta suurin osa opintojen rakenteeseen liittyvistä kysymyksistä nostaa niskavillat pystyyn. Oon ennenkin avautunut siitä miten yliopisto täällä hämmentää mua, mutta päätin koota ihan kattavan listauksen asioista, joiden mä koen olevan pielessä täällä - ja vastaavasti myös toimivan!

Kannattaa oottaa huomioon, että mun havainnot pohjautuvat pelkästään Aberdeenin yliopistoon sekä muutamiin muualla Skotlannissa asuvien opiskelijoihin mielipiteisiin. Vaikka suuri osa asioista pätee kaikkiin yliopistoihin, saattaa joukossa olla muutama suoraan omiin opintoihin ja yliopistoon sidoksissa oleva mielipide. Taustatietoina kerrottakoon että Aberdeen on Brittien standardeilla ylemmän keskitason yliopisto ja kurssit joita olen opiskellut Brittien mittapuulla keskitasoa. Paremmissa yliopistoissa taso-erot kurssien laadussa ja oppilaiden motivaatio ovat todennäköisesti pienempiä ongelmia.


- Kiinteä nelivuotinen tutkinto, "extra vuosi" ja joustomahdollisuuden puute

Siinä missä Suomessa tutkinnon pituuden voi pitkälti itse määritellä, on se Skotlannissa täysipäiväisenä opiskelijana neljä vuotta eikä siitä voi luistaa. Ensimmäinen vuosi Skotlannissa on lisäksi "extra vuosi", joka kertaa A-levelsien asioita. Konkreettisesti tämä näkyy siinä, että Skotlannissa suoritettuja ensimmäisen vuoden opiskelujen ei esim. lueta hyväksi Englannissa vaan mikäli yliopistoa mielii vaihtaa Skotlannin ulkopuolelle ensimmäisen vuoden jälkeen on opinnot aloitettava alusta.

- Vähäiset pääaine-opinnot ensimmäisinä vuosina

Jos on epätietoinen kiinnostuksen kohteistaan Skotlanti on loistava paikka aloittaa yliopisto, mutta mikäli varmuus omasta alasta on ensimmäiset vuodet ovat todennäköisesti todella turhauttavia. Mä opiskelen kaksoistutkintoa, mutta vain 1/4 lukukauden kursseista on antropologiaa ja 1/4 politiikkaa, eli puolet mun opinnoista ensimmäisinä vuosina on muita kuin mun pääaineita. Tämän seurauksena nelivuotinen tutkinto Skotlannissa pitää sisällään vähemmän pääaineopintoja kuin kolmivuotiset tutkinnot Englannissa

- Skotlannissa ei ole opiskelijakiintiöitä vaan yliopistot ovat vapaita päättämään oppilasmääristä

Koska kaikilla on teoriassa mahdollisuus opiskella suurten opiskelijakiintiöiden takia, suurin osa opiskelijoista ei tule koskaan löytämään töitä opiskelemallaan alalla. Pelkästään meidän yliopistolla oli alkusyksystä noin 400 politiikan ja/tai kansainvälisten suhteiden tutkinto-opiskelijaa, mikä suhteuttaa vähän sitä kuinka paljon ihmisiä koulutetaan aloille turhaan.


- Sisäänpääsykokeiden puute 

Siinä missä Suomessa jokaiseen tutkintoon on pääsykokeet ja vähänkin kilpailukykyisimmille aloille tarvitsee oikeasti tehdä töitä päästäkseen sisälle, ei Skotlannissa ja Briteissä (muutamaa yliopistoa ja taidealoja lukuunottamatta) ole pääsykokeita ollenkaan. A-levelsien (ylppäreiden) arvosanat vaikuttavat pitkälti siihen mitä pääsee opiskelemaan ja vaikka hakuprosessina mukana on motivaatiokirje, ei oppilaiden opiskelumotivaatiota itse ainetta kohtaan testata lainkaan pääsykokeiden muodossa. Opiskelemaan on helppo päästä, mutta moni toteaa ensimmäisen kurssien jälkeen että ehkä tämä ei ollutkaan se oma juttu.

- Opiskelijoiden epäkypsyys ja motivaation puute

Suurin osa ykkösvuotisista yliopistossa on 18-vuotiaita. Skotlannissa yliopiston voi aloittaa jopa 17-vuotiaana ja meno on sen mukaista: Opiskelu ei kiinnosta juuri ketään ja yliopistoon lähtemisen motiiveina ovat mm. kotoa pois muuttaminen ja biletys. Vaikka mä olen vakaasti sitä mieltä, että on jokaisen oma asia käykö luennoilla vai ei, on musta aivan naurettavaa, että luennoille, joilla olisi tarkoitus istua 200 oppilasta, vaivautuu paikalle vain 20 ihmistä. Jokainen näprää myös puhelimia luennoilla ja ilmestyy paikalle silloin kun itselle sopii. Mun mielestä jopa 17-vuotiaalta voi vaatia sen verran käytöstapoja, että luennoilta ei kävellä ulos vain siksi jos aihe ei satu miellyttämään.

- Kahden ensimmäisen vuoden opiskelut eivät vaikuta loppuarvosanoihin

Mikään ei tapa opiskelijoiden motivaatiota helpommin kuin tieto siitä, että kurssien läpipääsy riittää eikä huonoilla arvosanoilla ole mitään seurauksia. Harvaa kiinnostaa se, että ensimmäisinä vuosina luodaan pohja tulevien vuosien opinnoille, jos vapaa-ajan voi opiskelun sijaan käyttää bilettäen. Lukuunottamatta vaihtoon hakevia opiskelijoita, ketään ei juuri kiinnosta mikään muu kuin kurssien läpäisy.

- Yliopistoilla on selkeä arvojärjestys ja yliopiston nimellä on merkitystä tulevaisuuden kannalta

Siinä missä Suomessa vain Helsingin yliopistolla ja Aallolla on ns. eliittiyliopiston asema, Skotlannissa - ja Briteissä yleisesti ottaen - yliopistoilla on selkeä arvojärjestys. Tuleva työnanataja ei todennäköisesti katso pelkästään hakijan taitoja vaan myös yliopiston nimeä ja eliittiyliopistoissa opiskellut jyrää helposti vähemmän nimekkäämmässä laitoksessa opiskelleen. Sisäänpääsykokeiden puute on ongelmallista tämänkin kannalta, koska huonosti menneet A-levelsit (ylppärit) vaikuttavat negatiivisesti sisäänpääsymahdollisuuksiin ja näin ollen koko tulevaisuuteen.


- Tasoerot kurssien laadussa ovat älyttömän suuret

Ongelma ei todennäköisesti rajoitu pelkästään Skotlantiin tai Aberdeeniin, mutta mainittakoot että kurssien, luennoitsijoiden ja tutorien laatu vaihtelee maasta taivaaseen. Tää on osittain ainekohtaista ja selittyy sillä, että osa laitoksista on selvästi parempia kuin toiset, mutta toisaalta myös ainekokonaisuuksien sisältä löytyy hurjia eroja. Tutoriaalit on hyvä esimerkki. Parhaimmillaan tutorit on kaikkia kannustavia ja käyttävät jokaisen minuutin tutoriaaleista syventääkseen opiskelijoiden ymmärrystä aiheesta. Pahimmillaan tutoriaaleilla ei ole mitään ennalta suunniteltua sisältöä, ne eivät tue opiskelua ja tutor on kiinnostunut vain muutaman oppilaan mielipiteistä. Kurssien lopuksi on mahdollistaa antaa kommenttia ja valittaa kurssin laadusta mikäli sen kokee aiheelliseksi, mutta sitä en tiedä kuinka vakavasti negatiivinen palaute otetaan.

- Opiskelijoiden oikeuksia ajavien järjestöjen puute(?) tai niiden voimattomuus(?) 

En rehellisesti sanottuna edes tiedä kumpi, mutta sen verran osaan sanoa, että opiskelijoilla ei kauheasti tunnu olevan täällä sananvaltaa. Vuokratasot on Aberdeenissa älyttömän korkeat, mutta sen sijaan että opiskelijoille tarjottaisiin mahdollisuuksia edullisempiin asuntoihin on yliopiston kämppien huonevuokra monesti yksityistä kalliimpi. Brittien opintolainat ei koske mua henkilökohtaisella tasolla, mutta oon kuullut aika paljon kommenttia siitä miten tarjolla olevat lainat harvoin riittävät kulujen kattamiseen ja miten opiskelusta on tulossa yhä enemmän rikkaiden oikeus. Skotlantilaisille ja EU-opiskelijoillehan tämä ei ole ongelma, mutta muualta Briteistä saapuville pamahtaa kymppitonnin vuosilasku eikä sitä ihan helpolla makseta takaisin.

- Hyvin rajoitetut vaihto-opiskelumahdollisuudet

Mahdollisuus lähteä vaihtoon on yleensä ainoastaan tiettynä määrättynä vuotena ja kurssien pitää yleensä vastata täydellisesti yliopiston omia. Mahdollisuutta ns. sivuaine-opiskeluihin vaihdossa ei ole vaan vaihtokohteet rajoittuvat niihin yliopistoihin joissa on mahdollista opiskella pääainetta vastaavia kursseja. Kohdemaat ovat todella rajoitetut verrattuna esim. Suomen korkeakouluihin ja suurin osa kohdeyliopistoista sijaitsee Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi haut tapahtuvat täysin yliopiston kautta ja mahdollisuutta ns. itsenäiseen lähtemiseen ei ole.

// Edit: Vaihtomahdollisuudet riippuu toki paljon myös tutkinnosta! Kaksoistutkintoa ja sosiaalitieteitä (minä!) opiskelevan on huomattavasti vaikeampi löytää kohde-yliopistoja kun esim. science-opiskelijoiden. Aberdeenin yliopisto tekee vaihtoyhteistyötä 40 yliopiston kanssa Euroopan ulkopuolella. Yli puolet yliopistoista löytyy pohjois-Amerikasta, mutta esim. Japaniin, Kiinaan tai Hong Kongiin on mahdollista lähteä jos oma tutkinto sen sallii.


+ Mahdollisuus opiskella kaksoistutkinto (joint honours)

Siinä missä Suomessa opiskellaan pääaine ja sivuaineita, on Skotlannissa mahdollisuus opiskella kahta pääainetta. Opintojen pituus on sama kuin yhtä pääainetta opiskelevilla (single honours), mutta pääaineisiin perehdytään vähemmän syvällisesti kuin yhtä pääainetta opiskellessa. Käytännössä vain taivas on rajana kaksoistutkinnoissa ja yhdistelmiä löytyy aina politiikasta ja sosiologiasta ranskaan ja psykologiaan.

+ Kurssiarvosanat perustuvat esseisiin, suullisiin esitelmiin ja tentteihin

Kurssi lopullinen arvosanasta usein vain 50% koostuu lopputentistä. Koska kurssin arvosana koostuu ympäri lukukautta ripotelluista esseistä ja esitelmistä ei opiskelua voi jättää kevään viimeiselle viikolle. Siinä missä tentit testaavat aika pitkälti sitä kuinka hyvin asiat on oppinut ja pystyy muistamaan ulkoa, testaavat esseet kykyä soveltaa tietoa ja ryhmätöiden ja esitelmien kautta oppii ihan konkreettisia elämässä tarvittavia taitoja.

+ Tutkintonimike ei vaikuta Briteissä työllistymismahdollisuuksiin

"Väärän alan" valitseminen Briteissä ei juuri haittaa, koska suurin osa ihmisistä ei tule koskaan työskentelemään kouluttautumalleen alalle. Töitä haettaessa on oleellista omata tutkinto, mutta sillä onko tutkinto suoraan sidoksissa työnkuvaan ei välttämättä ole merkitystä: Sulla voi olla tutkinto fysiikassa, mutta työskentelet samoissa hommissa kuin entiset talouden, politiikan ja maantieteen opiskelijat.

+ Suunnattoman laajat vapaa-ajan mahdollisuudet yliopiston ulkopuolella

Yliopistot Briteissä tarjoavat äärettömän suuren määrän societyja ja clubeja. Tarjolla on kaikkea ainekohtaisista clubeista (esim. politiikka) käytännöntaitoihin (esim. väittely), harrastuksiin (esim. judo) ja elämäntapoihin (esim. kasvissyönti) liittyviä ryhmiä. Ne tarjoaa mahdollisuuden paitsi tutustua samat mielenkiinnon kohteet jakaviin henkilöihin, myös harrastaa enemmän tai vähemmän vakavasti. Societyt on yleensä todella edullisia verrattuna tavalliseen harrastamiseen ja pienellä budjetilla elävälläkin on varaa liittyä niihin. Dance societyn vuosimaksu oli tänä vuonna muistaakseni 50£ ja sillä saa osallistua kaikkiin vuoden aikana järjestettäville tanssitunneille, joita on useampi päivässä. Mun ju jitsu tuntien hinta puolestaan on suunilleen 0,50£.

+ Yliopiston ja sen societyjen järjestämät tapahtumat (jotka ei pyöri biletyksen ympärillä)

Pub crawlien ja piknikkien lisäksi yliopisto ja societyt järjestävät älyttömän paljon ns. yleissivistäviä tapahtumia. Tarjolla on mm. väittelyitä, keskusteluja, film screeningiä ja julkisia luentoja, joille ihmiset on vapaita osallistumaan joko kuuntelijoina tai esim. väitteilyiden osalta myös aktiivisina osallistujina. Oon itse käynyt kuuntelemassa mm. keskustelua prostituution laillisuudesta ja väittelyä Brittien EU-jäsenyydestä, mutta aiheita löytyy laidasta laitaan!


Tässäpä nämä. Yritin keskittyä lähinnä suorasti yliopistoon liittyviin asioihin enkä lähtenyt marisemaan siitä miten Aberdeen on maailman tylsin kylä maailman laidalla ja asuminen maksaa täällä enemmän kuin Helsingissä (heh marisinpa kuitenkin). Jos joku Skotlannissa opiskeleva sattuu tämän lukemaan kuulisin mieluusti muitakin mielipiteitä ja kommentteja! Jos joku on hakemassa tai hakenut Skotlantiin yliopistoon niin tarkeampia kysymyksiä saa toki myös esittää! Kuvat on yliopiston kampukselta.

Kiitos muuten ihan hurjasti vielä kaikista viime postaukseen tulleista tsemppaavista kommenteista!

// Opening up on pros and cons of the university system in Scotland. I love the possibility to do a joint honors and societies are awesome but the fact that getting my Bachelors takes four years is killing me. I also just absolutely hate how little major studies we do in the first years, how unmotivated students here are and massive differences in the quality of the courses. Pics are from my campus.

13 kommenttia:

  1. En ole ihan samaa mieltä vaihtokohteiden rajoittuneisuudesta (ellei tilanne ole viime vuosina muuttunut). Erasmus-vaihto on myös vaihtoehtona, mutta ongelmana taitaa olla, että se tuo automaattisesti ylimääräisen opiskeluvuoden tutkintoon, kielten opiskelijoilla ainakin. Mulla oli monta opiskelukaveria erasmuksena Espanjassa ja Ranskassa, vissiin Suomeenkin olis päässyt. Mulla oli muuten yks hyvä kaveri, joka opiskeli Matikkaa ja Espanjaa - siinä vasta kombo! :D Noin muuten, mä näen enemmän positiivisena sen, että ekana vuonna saattoi opiskella sivuaineita, koska mulla ainakin moni kaveri sen perusteella vaihtoi pääainettaan ja koen, että mullekin teki hyvää opiskella ranskaa. Toisaalta on kyllä sitä mieltä, että Aberdeenissä kursseja on liian vähän ja opiskelu liian lepsua, sitä vois oppia niin paljon enemmän, jos ottais muutamia lisäkursseja. Vielä noista kurssiarvosanoista sen verran, että Kanadassa lopputentin osuus arvosanasta oli vielä alhaisempi (esim. 20-40%) ja lukukauden aikana töitä piti tehdä paljon enemmän kuin Aberdeenissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää toki riippuu hurjasti siitä mitä opiskelee! Itseäni tää vaihtoasia koski koska antropologiaa löytyy aika harvasta yliopistosta englanniksi, mutta toisaalta moni joint degreetä tekevä kaveri tuskasteli sen kanssa että yliopistoista toinen aine mutta ei sitä toista :D Tai sit sitä että toinen aine löytyy englanniksi ja toinen vaan kohdemaan kielellä, minkä takia suurin osa kohteista oli just Jenkeissä ja Kanadassa. Toisaalta tosi monet mun kavereista opiskelee sosiaalitieteitä ja tietty vaikka economicsin ja businessin opiskelijoilla on huomattavasti helpompaa lähteä minne tahansa :) Mulla haki itseasiassa yks kaveri Italiaan valinnanvaihtoehtojen puutteessa vaikka kielitaito on ihan olematon. Ja joo Erasmus oli tietty myös vaihtoehtona, mutta ainoat kohteet joissa olisin pystynyt lukemaan antropologiaa englanniksi oli Suomi, Ruotsi ja Norja että se ei tälleen pohjoismaalaisen ihmisen näkökulmasta kamalasti kiinnostanut.

      Siinä mielessä toi pääaineiden vähyys on toki hyvä, että pääaineen vaihtaminen käy tosi helposti! Musta olis kuitenkin kiva että tarjolla olis myös vapaavalintaisia pääaineopintoja ekoille vuosille, koska mä olin ihan pulassa kun yritin valita kursseja! Niitä kun ei Aberdeenissa niin hurjasti ole tarjolla. Mun mielestä kurssit vois olla myös haastavampiakin tai sitten niitä vois käydä enemmän. Mä luulen että pystyisin suhteellisen helposti sumplimaan viisi kurssia per lukukausi.

      Kanadan systeemi kuulostaa hyvältä! Tai musta on ainakin kivempi että työt jakautuu koko lukukaudelle :)

      Poista
  2. Hei en ollutkaan törmännyt sun blogiin aikaisemmin, mutta piti klikata, koska otsikon perusteella kiinnosti. Oon tosiaan lukenut Suomessa tradenomiksi ja kiinnostais käydä joko ihan koko tutkinto uudelleen ulkomailla tai vain maisteri jossain vaiheessa. Skotlanti tietenkin helppona vaihtoehtona kiinnostaa, joten tällaiset asiat on ainaki tosi hyvä tietää etukäteen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Skotlanti on siitä hyvä että maisterin paperit saa vuodessa! Toisaalta taas jos on aiempi korkeakoulututkinto niin lukukausimaksut joutuu maksamaan omasta pussista mikä ei sit ehkä ole se kaikista ideaalein vaihtoehto :D

      Poista
  3. Tää oli kyl tosi hyödyllinen postaus, ku oon miettiny Skotlantia yhtenä opiskelumaavaihtoehtona Saksan ja Itävallan lisäksi. :) Mä ehdottomasti haluan vaihtoon ja pelottaa vähän, jos ne vaihtoehdot sitten oikeesti on noin rajoittuneita. + mäkin haluan ensisijaisesti opiskelemaan, en bilettämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se riippuu tosi paljon myös siitä mitä opiskelee! Science-tutkintoja ja esim. businessta ja managementia löytyy huomattavasti useammasta paikasta kun mun tiedekunnan aineita :) Ja tietty se että teen joint degreetä vaikeutti hommaa myös!

      Poista
  4. Luin tässä ton sun edellisenkin postauksen ja täytyy sanoa, että mua on alkanut kevään mittaan mietityttää, että onkohan Aberdeen kuitenkin vähän liian eristyksissä muusta Skotlannista. Tuli siis tosi hyvään väliin toi sun pieni avautumispostaus Aberdeenista, koska juuri tota pelkään, että se ei riitäkkään. Aberdeen on tosiaan ollut tähän asti ihan mun ykkössuosikki, mutta oon alkanut vähän epäröimään sen suhteen (myöskään lukeminen kirjoituksiin ei kiinnosta, joten totesin itselleni, että ei haittaa vaikka kahta E:tä ei tulisikaan :D). Stirlingiä oon nyt ihan hirveesti miettinyt ja sinne hainkin tänä vuonna. Strathclydeä oon myös kattellut, mutta sieltä ei löytynyt oikeen mieluista tutkintoa enkä sinne sitten hakenut. Vitsi kun tällainen voi olla vaikeeta!

    Sulla oli tässä tekstissä kyllä älyttömän hyviä plussia ja miinuksia, joita täytyy tässä vähän pohtia päätöksiä tehdessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha hyvin oon onnistunu mustamaalaamaan Aberdeenia :D Mut siis joo täällä viihtyminen riippuu tietty tosi paljon ihmisestä ja mistä tykkää! Tosi monet mun kavereista tykkää Aberdeenista tosi paljon, mut mä vaan kaipaan kunnon suurta kaupunkia. Aberdeenissa on hyvinä puolina sijainti highlandsien ja meren lähellä eli jos tykkää vaeltaa tai esim. surffaaminen kiinnostaa niin siinä mielessä tää on hyvä paikka. Mä en oo Stirlingissä koskaan käyny mut kuuleman perusteella se on jäätävän pieni kylä. Lähempänä se toki on Edinburghia ja Glasgowta mut esim. megabus ei mun ymmärtääkseni kulje sinne eli liikkuminen on kalliimpaa. Et henkilökohtasesti valitsisin kyllä Aberdeenin jos sen ja Stirlingin välillä pitäis valita :D

      Joo no haut oli kyllä maailman stressaavin asia, mut ohi ne on lopulta. Jos tulee lisää pohdintoja/kysymyksiä Aberdeenista niin saa tulla utelemaan. Mä en oo Aberdeenin elämästä itsestään kirjottanut suuremmin - tai siis muuta kun sen edellisen postauksen marinan tän paikan tylsyydestä - mut kyl täällä toki jonkinlaista elämääkin on :D

      Poista
  5. Moikka! Mielenkiinnolla kuuntelin sun kokemuksia Aberdeenista, oon ite alottamassa ekonomian opiskelut sielä syksyllä.
    Ajattelin käyttää tän tilaisuuden hyväks, ja kysästä niinkin perustylsää käytännön asiaa kun, et olisitko osannut suositella jotain paikallista pankkia ja puhelinoperaattoria? Oon selannu läpi kaikki isory.org:in aiheeseen liittyvät palstat, mut kaikki kirjotukset tuntuu olevan vuosien takaa. Olis ihanaa kuulla ajantasaisia kokemuksia näistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Mulla ei itse asiassa oo pankkitiliä edelleenkään kun en töissä käy eikä sitä muuhun oikein tunnuta tarviivan. Puhelinoperaattorina mulla on giffgaff mikä on sieltä halvimmasta päästä ja ainakin mulla toiminut tosi hyvin. Sim-kortti tuli ilmasen freshers paketin mukana suoraan omaan huoneeseen eli aika helpolla pääsee sen suhteen :) Toivottavasi autto! Kysy vaan jos tulee jotain muita juttuja mieleen.

      Poista
  6. Ooh hyvä tietää toi sim kortti juttu! Eli oot siis käyttäny suomalaista visa korttias sielä koko vuoden eikä oo ollu mitään ongelmia sen kaa? Sain jotenki sellasen kuvan, et paikallinen tili olis tyylii pakollinen :O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo visa electronilla on hoitunu kaikki ilman mitään ongelmia. Pankkitili ei oo tosiaan pakollinen. Ainoa juttu mihin sitä oikeesti tarvii on se että pankkitilin avatessa saa national insurance numberin mitä työnantajat vaatii ja ehkä kans yksityiset vuokranantajat jos muistan oikein mut muuten sillä ei mun mielestä mitään tee :)

      Poista
  7. Moi!

    Hei mä oon täällä suurten valintojen äärellä, oon saanut saanut uncoditional offereita ympäri Skotlantia! Kurssi on siis Events Management BA ja käyn valtavaa taistelua nyt UWS Glasgowissa ja Robert Gordonin välillä - RG tarjoaa ainakin nettisivujen perusteella todella hyvää opintokokonaisuutta, kun taas UWS sivuilla on tietoa suppeammin ja suurpiirteisemmin. Lisäksi sain jo selville, että Robert Gordon on ilmeisen arvostettu moderni yliopisto. Toisaalta, Glasgow varmaan tarjoaa paljon enemmän työllistymismahdollisuuksia valitsemallani alalla ja suhteiden luomien/kokemuksen kartuttaminen on varmasti teoriaopintojen lisäksi mielettömän tärkeää.
    Siellä nyt jo tovin viettäneelle, onko mitään mielipidettä heittää tähän valintojen maailmaan? Lisäksi lähes koko ikäni pikku kaupungissa Suomessa asuneena en todellakaan kaipaa enempää vuosia pienessä harmaassa kylässä, mutta toki sen neljä vuotta voin vielä uhrata jos se todella on sen väärti.

    - Veera

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...