tiistai 15. maaliskuuta 2016

Coasteering, New Mexico ja Aberdeenin arki

Coasteering is a physical activity that encompasses movement along the intertidal zone of a rocky coastline on foot or by swimming, without the aid of boats, surf boards or other craft. Coasteering may include all or some of the following: Swimming or adventure swimming, climbing, scrambling, canyoning, sea level traversing, jumping and diving. [Wikipedia]

Märkäpuvut päälle ja mereen. Lunta tuprutteli hiljakseltaan kun me lilluttiin kivikoiden ja kallionkielekkeiden välissä aaltojen heitellessä meitä ympäriinsä. Seikkailtiin pitkin rannikkoa, kiivettiin kallion kielekkeille ja hypättiin sieltä meren syleilyyn. Olin pitkästä aikaa kiinni siinä elämässä itsessään. Piti vain osata luottaa muihin ja hypätä niiden perässä viiden metrin pudotus kallioiden reunustamille vesialueille. Mun jokainen lihas joutui koetukselle kun kiipesin kallionseinämiä pitkin ylös merestä. En osaa edes laskea kuinka monta kertaa olin melkein perillä, kun aalto pyyhkäisi mut mukanaan ja jouduin aloittamaan alusta. Mun kengät täyttyivät jääkylmästä vedestä heti ensimmäisen hypyn jälkeen ja mun sormikkaidenkin rei'istä tuli kaikki vesi sisään. Mutta kyllä vaan nauratti kun kiivuttiin lopulta ylös meren syleilystä. Ja nauratti vielä silloinkin kun mun kengät otti mutakylvyn matkalla bussipysäkille ja mun raahatessa kymmenen kilon märkäpukukassia mukanani.


Reilun viikon takaisen coasteering reissun lisäksi arkeen ei ole kuulunut yhtikäs mitään. Oon katsonut luvattoman paljon leffoja jotka google on löytänyt sanahaulla silly girly film, leiponut kakkuja ja syönyt paljon jäätelöä. Oon raapustellut kahden viime viikon aikana kasaan esseen ihmisoikeuksien ja kansallisturvallisuuden (national security) suhteesta, toisen vallan harjoittamisesta EU:ssa ja kirja-arvostelun etnografisesta teoksesta, joka käsitteli shamanismia ilman shamaaneja sosiasialismin jälkeisessä kontekstissa pohjois-Mongoliassa. Nyt mulla on viikon hengähdystauko ennen kuin pitäisi lakaa puurtaa lukukauden vikojen esseiden parissa. Kolme viikkoa ja sitten alkaa kuukauden mittainen lukuloma! Lontoon ja Glasgown lisäksi aktiviteetit on vielä aika hakusessa, mutta eiköhän sitä jossain päin Brittejä tule jälleen pyörittyä.



Kävin eilen hyväksymässä mun vaihto-opiskelupaikan New Mexicossa. Muutama asia jenkeissä asumisessa huolettaa aika lailla, mutta positiivisia syitä lähteä oli loppupeleissä enemmän kuin negatiivisia. Niistä lisää myöhemmin! Nyt sitten odotellaan tietoja viisumeista sun muista. Kuumottaa ihan pikkuisen siinä mielessä, että kaikki viisuminhakuun vaadittavat tiedot tuskin tulee ennen kesää, eli mulla on viisuminhaku todennäköisesti edessä joko Costa Ricassa tai Nicaraguassa. Viisumiahan pitäisi siis hakea ensisijaisesti kotimaassa tai nykyisessä asuinmaassa ja mikäli sitä hakee ns. "kolmannessa maassa" (third country) sille pitäisi olla painavat perustelut. Reppureissaus ei todennäköisesti lukeudu niihin. Lähetin viime viikolla Yhdysvaltojen suurlähetystöön paniikissa viestiä että onko mun mahdollista ylipäätään hakea viisumia reissussa ja mitä lisäinformaatiota mun pitäisi sitä varten haalia kasaan. Saa nähdä mitä sanovat. Jos joku on hakenut jenkkeihin non-immigration viisumia jossain Suomen tai nykyisen kotimaansa ulkopuolella niin kuulisin asiasta mieluusti lisää.





Kävi miten kävi, kolmen kuukauden päästä oon kuitenkin Costa Ricassa. Että vois sitä espanjaa vaikka alkaa opiskelemaan ja reissua tarkemmin suunnittelemaan jos ei mitään muuta lukulomalla saa aikaiseksi! Vois alkaa myös purkaa vanhoja reissukuvia blogin puolelle taas vaihteeksi. Oon tän blogin olemassaolon aikana seikkaillut rinkka selässä kuukauden Kiinassa, kolme kaakkois-Aasiassa ja kaksi itä-Euroopassa, mutta kuvallisia postauksia löytyy tasan Vietnamista. Että jos ne kaakkois-Aasian kertomukset saisi edes raapusteltua tänne ennen kesää!

// I went coasteering a week ago and it was just totally amazing! Besides that I've pretty much just been stuck in the library writing essays and dreaming of next summers travels in Central America. I'll probably be moving to New Mexico next year to do a university exchange which kinda excites me, kinda just makes me terribly nervous.

6 kommenttia:

  1. hei milloin oot glasgowssa? :--)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt heitit hankalan kysymyksen :D Mä en osaa yhtään sanoa, veikkaisin että oon ekan lomaviikon Lontoossa, pyörin toisen jossakin päin Englantia ja sit ehkä siinä 16-18.4 aikoihin oisin Glasgown maisemissa? Mä voin kyllä infota tarkemmin kun tiedän mun menoista varmuudella!

      Poista
    2. oo, infoa! :--) mäkin oon englannissa pari viikkoa 29.3. alkaen, mutta luulisin että oon huhtikuun puolivälissä jo takas glasgowssa. voisi jopa keksiä jotain!

      Poista
  2. Hah! Mä luin juuri pari viikkoa sitten loppuun yhden kirjan, jossa päähenkilö vietti kesälomaa Walesin rannikkomaisemissa, ja kokeili juurikin tuota coasteeringia yhtenä loma-aktiviteettina. Se kuulosti niin kivalta, että tuli fiilis, et haluisin itsekin kokeilla... Ehkä joskus tulis tilaisuus!!
    En kestä noita magnustipatsaita... Mäkin haluan! Ihania. Tää brittien puutarha"tonttu"intoilu on kyllä ihan jostain toiselta planeetalta. Meidänkin naapurissa on yksi piha täynnä sellaisia isoja kärpässienipenkkejä, joille on maalattu naamoja (yhdellä on sellainen asiaankuuluva nurse-päähinekin???)...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa todellakin kokeilla! Mä olin aikasemmin kokeillu canyoningia (kiva kun nää kääntyy suomeksi) ja ootin jotain vastaavaa, mutta coasteering oli kyllä vieläkin mahtavampaa jo mahdollista! Tai ainakin puitteet täällä oli huisit :D

      Tääl on yks pieni naapurusto jossa kaikki on vetäny ihan överiksi niin puutarhat kuin talojen ulkoseinien koristelun! Se on ihan äärettömän sympaattinen! Ton naapuruston ulkopuolelle tää tonttuintoilu ei sitte valitettavasti oo levinnyt :( Mä kyllä tykkäisin!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...