torstai 19. tammikuuta 2017

Blogitauko ja pieni elämäntilanne päivitys



Wanderwall on mulle paikka iloisten ajatusten ja onnellisten muistojen jakamiseen ja haluan säilyttää sen sellaisena. Puhun yksityiselämästäni harvakseltaan, mutta koska koen että mulla on jonkinsortin velvollisuus lukijoitani kohtaan ilmoittaa missä mennään, miksi musta ei ole kuulunut mitään viikkoihin ja miksi seuraavat kuukaudet saattavat olla blogin puolella hiljaisia

Olin etukäteen valmistautunut siihen että tästä vuodesta saattaa tulla vaikea, mutta tammikuun alussa koko elämä räjähti käsiin tavalla johon en ollut osannut mitenkään varautua. Espanjanreissu jäi kesken ja palasin kaksi viikkoa sitten maitojunalla takaisin Britteihin. Oon yrittänyt tehdä jotain tolkkua elämääni ja tulevaisuuteen huonolla menestyksellä ja tuntuu siltä että tarvitsen vähän etäisyyttä kaikkeen kunnes saan elämän taas rullaamaan.

Blogi on siis toistaiseksi tauolla. Mulla oli ja on hurja määrä suunitelmai blogin suhteen tälle vuodelle eli toivotaan että saan asiat mahdollisimman nopeasti järjestykseen.

Hyvää alkuvuotta kaverit!

perjantai 30. joulukuuta 2016

Tarinoita Espanjasta, tarinoita maailmalta

Olen vaeltanut kuluneen viikon aikana lähes 50 kilometriä Espanjan kansallis- ja luonnonpuistojen halki. Olen istunut rannalla auringonlaskun oranssissa valossa lukemassa kaikkia niitä kirjoja, joita en kuluneiden vuosien aikana ole ehtinyt lukemaan. Olen kurkistellut rotkoihin, vieraillut luolastoissa, eksynyt erämaahan, kiertänyt linnakkeita, muinaisia kylpylöitä ja vanhoja kaupunkeja sekä vain pysähtynyt seuraamaan kaikkea sitä elämää ympärilläni. Mutta ennen kaikkea olen tavannut ihmisiä. Hurjan määrän kauniita ihmisiä, jotka on koskettaneet ja inspiroineet. 

Kohtaan vaelluspolulla venezuelalaisen miehen. Se kertoo mulle vuosikymmenien takaisesta Venezuelasta, jolloin kaikki oli vielä hyvin. Mies kertoo pienen pienistä paratiisisaarista, joille saattoi aikanaan kahlata kahlata rannikolta ja joilla saatettiin viettää viikkoja luonnon ehdoilla eläen. Mies kertoo mulle Caracasia ymparöivien vuorien yli kulkevasta moottoritiestä joka oltiin tapana sulkea joka sunnuntai, jotta koko kaupunki voisi lähteä sinne viettämään aikaa. Venezuela on miehelle kaunein paikka maailman päällä, mutta siitä on yli neljä vuotta kun mies viimeisen kerran vieraili Venezuelassa. Miehen veli kidnapattiin, kaikki miehen tuntemat ihmiset lähtivät, eikä mahdollisuutta palata ole tullut. On liian vaarallista.

Sillä miehellä oli niin kaunis aksentti, etten voi olla kysymättä mistä se oli kotoisin. Walesin rajoilta. Siellä se ei tosin enää elänyt. Se oli muuttanut Kreikkaan tekemään vapaaehtoistyötä pakolaisten kanssa. Se kertoo mulle tarinoita leireiltä. Ihmisistä, jotka on menettäneet kaiken identiteettiään myöten. Leirien valtarakenteista, siitä miten valkoinen ihminen on yhä kaiken yläpuolella. Se walesilainen mies puhuu mulle myötätunnosta, välittämisestä ja yhteydestä maailmaan. Siitä miten kaunista on lähteä kulkemaan omia polkujaan.

Mietin sita ruotsalaista poikaa, joka muutti ensin Meksikoon ja sitten Espanjaan kirjoittaakseen kirjan. Sitä hollantilaista naista joka teki maailman parasta pinaatticurrya ja joka kehotti hyväksymään kaiken mitä elämä heittää vastaan, koska kaikesta selviää. Mietin sita israelilaista poikaa jonka takapihalla kasvaa avokadoja ja manteleita ja joka suunnittelee kiipeävänsä ensi vuonna Annapurnan huipulle. Kaikilla näillä ihmisillä on niin monta tarinaa kerrottavana.

Ei kukaan koskaan kertonut, että Espanja voisi olla muutakin kuin aurinkorantoja. Ei kukaan koskaan kertonut, että voisin Espanjassa kokea sekä kesän, syksyn etta talven. Että luonto täällä olisi niin huikean kaunista. Että se olisi niin hurmaavan monipuolinen että se veisi multa jalat alta ensimmäisen viikon aikana. Anteeksi Espanja. Ja kiitos minulle itselleni siitä että annoin Espanjalle mahdollisuuden ennakkoluuloistani huolimatta.

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Reissuvuosi 2016

Vuosi lähestyy loppuaan ja se tarkoittaa että on aika käydä läpi kuluneen vuoden seikkailut!

Reissusaldo on aika huikea vaikkei se vedäkään vertoja viime vuodelle. Tänä vuonna oon ollut reissussa yhteensä 150 päivää eli about viisi kuukautta! Käytännössä kaikki yliopiston lomat on siis kuluneet reissussa. Maita on kertynyt laskutavasta riippuen yhdeksän tai kymmenen kappaletta joista suurin osa on ollut mulle uusia tuttavuuksia. Oon päässyt vierailemaan ensimmäistä kertaa niin lattareissa kuin pohjois-Amerikassakin ja sen lisäksi oon tutustunut pariin uuteen Euroopan maahan ja harrastanut suhteellisen paljon kotimaanmatkailua elikkä Brittien kiertämistä!




Tammikuu ja samalla vuosi 2016 starttasi Lontoossa missä hengailin vuoden ensimmäiset viikot. Lontoon ohella tutuiksi tulivat myös mm. St Albans. Sanotaan että ruoho on aina vihreää aidan toisella puolen, mutta kyllä mä vaan tykkään Englannista niin hurjasti! Onnea ovat Englannissa asuvat ystävät.




En ehtinyt viettää Skoltannissa kuin pari viikkoa ennen kuin lähdin helmikuussa viideksi päiväksi Pariisiin. 24 tuntia kestänyt bussimatka Aberdeenista Ranskaan oli tuskaa, mutta rakastuin Pariisiin ensisilmäyksellä ja siitä tuli nopeasti yksi mun lempikaupungeista Euroopassa. Rakastuin keskustan kauniisiin taloihin, Versaillesin palatsiin ja bongailin hylättyjä kartanoita Goussainvillessa. Helmikuussa pysähdyin myös Lontoossa.




Maaliskuu vierähti Aberdeenissa, mutta huhtikuun alussa oli jälleen aika suunnata Englantiin. Lontoota tuli nähtyä jälleen kerran ja pääsin myös käymään Warner Brossin Harry Potter studioilla, joka oli ihan huikea kokemus. Tutuiksi tulivat myös Manchester ja Leeds, joista ensimmäisenä mainitun rosoiseen katukuvaan ihastuin suunnattomasti. Huikeasti katutaidetta ja kunnon hipsteri-vibat! Muistin myös jälleen Leedsin lähistöllä vaeltaessani miten paljon rakastan Brittien luontoa. Niin monipuolista ja kaunista.




Toukokuussa starttasi koko vuoden odotetuin reissu suuntana väli-Amerikka! Matkaan lähdettiin sekaisin fiiliksin, koska meidän oli alunperin tarkoitus lähteä etelä-Amerikkaan mun voitettua ilmaiset lentoliput kahdelle valitsemaani kohteeseen. Turkish Airlinesin kuitenkin kieltäydyttyä antamasta meille lippuja muualle kuin Yhdysvaltoihin jouduttiin lentämään Los Angelesin kautta. Inhosin Losia sydämeni pohjasta ja kolme päivää riitti vakuuttamaan mut siitä että Yhdysvaltoihin ei tarvitse tulevaisuudessa palata.




Kesäkuun alku pyörähti käyntiin Costa Ricassa missä vietettiin pari viikkoa. Tutustuttiin kaupunkielämään, uitiin vesiputouksissa, vierailtiin sademetsissä ja bongailtiin villieläimiä, mutta maa jätti valtavien turistimassojen takia aika ristiriitaiset fiilikset ja hävisi meidän silmissä heittämälle kaikille muille väli-Amerikan maille. Olin kuitenkin tosi iloinen että aloitettiin reissu nimenomaan Costa Ricasta, koska suunta oli ainoastaan parempaan päin!




Kesäkuun loppu kului Nicaraguan maisemissa. Nicaragua oli huikea! Kierrettiin kolme viikkoa vanhoja koloanialismin aikaisia kaupunkeja, ihmeteltiin menoa surffikylissä, kurkattiin aktiivisen tulivuoren kraateriin, otettiin rennosti tulivuorisaarella, käytiin surffaamassa, vierailtiin kiehuvilla mutakentillä ja käytiin harjoittamassa canyoningia näin muutaman aktiviteetin mainitakseni. Kärsittiin myös valtavista helteistä, koska mittarissa oli jatkuvasti yli 35 astetta.




Seuraavana vuorossa oli Guatemala, jossa vietettiin ensin heinäkuun alussa viikko ja sitten lopulta koko elokuu. aikaa kokonainen kuukausi. Guatemalasta tuli heittämällä mun lempimaa Kiinaan ohella. Kiivettiin lukuisille tulivuorille, käytiin useilla Maya-raunioilla, uitiin vesiputouksissa, seikkailtiin luolissa, käytiin melomassa, rentouduttiin Atitlanin rannalla, vierailtiin paikallisissa kylissä, uitiin Tyynessä valtameressä ja rakastuttiin Antiguaan. Guatemala on monipuolisin paikka missä oon koskaan vieraillut ja lähtisin takaisin koska tahansa.




Ennen paluuta Guatemalaan vietettiin kolmisen viikkoa Meksikossa. Meksiko oli ehdottomasti vuoden yllättäjä! Olin valmistautunut lähinnä valtaviin turistilaumojen valtaamiin aurinkorantoihin, mutta sen lisäksi Meksiko tarjosi huimat puitteet kaikenlaisille aktiviteeteille. Sukellettiin kilpikonnien kanssa, vierailtiin cenoteilla, seikkailtiin lukemattomilla Maya-raunioilla, käytiin veneretkellä kanjonissa, vierailtiin luolissa ja pyörittiin kolonialismin aikaisissa kaupungeissa.




Elokuun lopussa pysähdyttiin jälleen Los Angelesissa, siihen yhä rakastumatta. Vietin syyskuun alussa viikon Suomessa ja totesin samalla että tämän vuoden Suomi-reissut taisi jäädä kahteen viikkoon. Ehdin harrastaa kotimaanmatkailua sen verran että tein päiväretken Valkmusan kansallispuistoon ja kiersin Helsinkiä päivän verran. Vahva suositus Just Vegen pulled pork burgereille!




Syyskuussa oli edessä muutto takaisin Aberdeeniin. Muutin ihan huippukivaan kämppään ja huomasin elämän täällä olevan yhtäkkiä odotettua mieluisampaa. En mä Aberdeeniin vieläkään ihastunut, mutta totesin pystyväni elämään täällä. Syyskuun lopulla tein myös pienen reissun Englantiin ja vierailin mm. Oxfordissa joka osoittautui äärimmäisen kauniiksi ja inspiroivaksi kaupungiksi. Koska mennään uudestaan?




Loka- ja marraskuu kuluivat tiiviisti Skotlannissa. Onnistuin kuitenkin opiskelujen ohella tekemään vaellusretken Banchoryyn ja vierailemaan Edinburghissa. Skotlannin luonto lumoaa mut kerta toisensa jälkeen, mutta Edinburgh oli todellinen yllättäjä ja totesin että siellä pitää lähteä käymään vähintään kerran lukukaudessa.



Joulukuun lopulla suuntana oli kolmen viikon loma Andalucian auringossa. Lapsuuden Teneriffa-reissuja lukuunottamatta kyseessä oli ja on mun ensimmäinen kerta Espanjassa! Vaikka Espanja onkin aikamoinen turistirysä niin tähän mennessä vastassa on ollut vain äärettömän positiivisia yllätyksiä. Costa del Solin rannat, vaellukset huikeissa maisemissa ja historialliset kaupungit, mitä muuta voi ihminen lomalta toivoa? Kuva Pixabaysta.


Miltä teidän reissuvuosi on näyttänyt ja onko teillä jo suunnitelmia ensi vuodelle? Omat suunnitelmat näyttää aika heikoilta tammikuun jälkeen, mutta onpahan aikaa kiriä blogin kanssa jossei muuta!

Toivotan samalla kaikille blogin lukijoille hyvää joulua ja mahtavaa uuttavuotta, koska blogi tuskin tulee enää tämän vuoden aikana päivittymään. Kiitos ihan huikeasti kuluneesta vuodesta, siitä että luette kuukaudesta tai jopa vuodesta toiseen mun tarinoita ja jaksatte aina vaan kommentoida! Mun blogi olisi aika surkea ilmestys ilman teitä. Kiitos siis ja mahtavaa vuotta 2017 kaikille!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...