Mitä Beijingistä ei löydä ei sitä elämältä tarvitse. Multa tuntuu just nyt tältä. Mun maaginen kahden viikon rajapyykki on takana ja nyt ollaan lähempänä Hong Kongia kuin Suomea. Se on aika karmivaa. Siispä en ajattele sitä. Paitsi sen verran, että olen jälleen kerran googlettanut läpi kaupungin opiskelumahdollisuudet ja todennut tuhannetta kertaa, että ylihintaisia englanninkielisiä kursseja on tasan kymmenen ja kiinalaisilla tutkinnoilla ole länsimaissa mitään arvoa. Mutta ei siitä vaan pääse yli eikä ympäri miten hyvä mun on olla täällä. Olisipa tää ikuisesti.
En muistanut miten kivaa on vain käydä ulkona syömässä kavereiden kanssa. Tai katsoa leffoja sängyssä makoillen. Ajella skootterilla ympäri kaupunkia. Nauraa metrossa ja kirota sitä faktaa että mun vähäiset kiinankielentaidot on ottaneet hatkat. Se on vaan niin kivaa. Tavata uusia ihmisiä päivittäin. Halata vanhoja. Nukkua tuntemattomien sohvilla. Luoda elämää kuin se jatkuisi ikuisesti.
Miten Au Pairina tutustuit muihin länkkäreihin, jotka ei ollu samois au pair -hommissa? :D Tai niiku mis tapaa muita? Ja tutustuitko paikallisiin? Jos joo, niin miten? :)
VastaaPoistaPakko kyllä sanoa että toi sun pipo on aivan ylisöpö!<3
VastaaPoistaaawwrrgh miten hyvältä toi ruoka näyttää..! D:
VastaaPoista