maanantai 29. elokuuta 2016

Latinalainen Amerikka vei sydämeni

Lensin eilen Suomeen. Olin unohtanut että täällä mua odottaa syksy ja hytisin kylmästä kävellessäni pitkin kaupungin katuja mekko päällä. Puhuin suomea mun brittiläiselle kaverille ja englantia suomalaisille. Kaikki oli hetken sekavaa. Tänään sängystä ylös noustessa kaikki tuntui kuitenkin erilaiselta. Tutulta. Kulunut kesä tuntuu olevan kymmenen tuhannen kilometrin päässä, henkisesti ja fyysisesti. Silti se tulee jatkuvasti mieleen kuvina, hetkinä ja tuoksuina. Palaan tunnista toiseen elämäni parhaimpaan kesään.



Oon kavunnut niin monille tulivuorille että pelkkä ajatus hengästyttää. Oon uinut vesiputouksissa, luolissa, Tyynenmeren valtavissa aalloissa, kirkasvetisissä lähteissä ja kilpikonnien kansoittamissa vesistöissä. Oon nähnyt maan alta pulppuavaa kiehuvaa mutaa, tulivuoren purkauksia ja uskonnollisia seremonioita pyhillä vuorilla. Oon seurannut tapiirien ja laiskiaisen liikkeitä sademetsissä ja paijaillut vauvapossuja hostellien takapihoilla. Oon surffannut, seikkaillut kanjoneissa, melonut vuorien ympäröimissä järvissä ja eksynyt luolastoon. Mayojen rikas kulttuuriperinne ja latinalaisen Amerikan rytmit on vallanneet mun sydämen ja vakuuttaneet siitä, ettei mistään löydy yhtä ystävällisiä ja sydämellisiä ihmisiä kuin eteläisestä Meksikosta ja Guatemalasta.



Kaikki neljä maata olivat tosi erilaisia. Nicaragua oli kuumaakin kuumempi. Se oli tulivuoria ja kauniita kolonialismin aikana rakennettuja kaupunkeja täynnä. Rakastuin kanabusseihin ja elämän kaoottisuuteen, joka pieksi mennessään kaikki vierailemani Aasian maat. Meksiko lumosi puolestaan mut sydämellisillä ihmisillään, maya-raunioillaan ja uskomattomalla luonnolla, jonka kauneutta edes Yucatanin turistirysät eivät onnistuneet kadottamaan. Olisin valmis koska tahansa lähtemään takaisin tutkimaan maan pohjoisempia osia. Guatemala oli sielunmaisemani. Perinteisiin vaatteisiin pukeutuneet paikalliset valtasivat kaikkien kulkemieni kaupunkien kadut. Tulivuoret höyrysivät ja purkautuivat. Uin vesiputouksissa ja rannoilla joiden hiekka oli mustaa. Tuntui hyvältä vain istua bussissa paikallisten mummojen väliin litistytyneenä ja katsella vihreitä vuoria ja kukkuloita tunnista toiseen. En ole koskaan käynyt yhtä kauniissa paikassa eikä mikään maa ole koskaan Kiinaa lukuun ottamatta koskettanut mua samalla tavalla. Costa Rica oli pettymys ja Los Angelesia vihasin, mutta onneksi molemmat sattuivat reissun alkuun ja sen jälkeen pystyi vain nauttia elämästä.



Latinalainen Amerikka vei mun sydämen tavalla, jota en uskonut mahdolliseksi. En tiennyt väli-Amerikasta käytännössä mitään eikä mulla ei ollut reissulle suuren suuria odotuksia. Yllätyin joka viikko siitä miten paljon uutta kohtasin. Kaikki tuntui uudelta. Ja mun silmissä tietyllä tapaa koskemattomalta. Vaikka backpacker-kulttuuri kukoisti, oli ihmisvirtoja silti mahdollista paeta. Koko maanosa on täynnä autioita vesiputouksia, tulivuoria joille kukaan ei kiipeä, loistavia vaellusreittejä joita kukaan ei valloita sekä kaupunkeja ja kyliä joissa ei törmää yhteenkään toiseen turistiin. Nicaraguaa ja Guatemalaa ei Costa Rican tavoin ole rakennettu turismille vaan se on syntynyt sinne omin ehdoin. Ihmiset lähtevät Nicaraguaan kokemaan miltä tuntuu ajaa kanabussissa ja Guatemalaan seuraamaan kansallispukuihin pukeutuneita, pään päällään kantamuksiaan kannattelevia naisia, jotka eivät ole osa turistiteatteria vaan paikallisia arkipäivän askareissaan. Siellä on vielä jäljellä sellaista kauneutta, joka monessa kaakkois-Aasian maassa on pyyhkiytynyt pois turistivirtojen ja kaiken kaupallistumisen seurauksena. Unelmoin jo kovasti paluusta tähän ihmeelliseen maailmankolkkaan.



Mulla on väli-Amerikasta yli 3000 kuvaa ja tuntien verran videomateriaalia. Mulla on yli viisikymmentä tarinaa jotka haluaisin teidän kanssanne jakaa enkä edes tiedä mistä aloittaa. Kronologisessa järjestyksessä reissun heikoimmasta lenkistä Costa Ricasta vai Meksikosta ja Guatemalasta joihin molempiin palavasti rakastuin? Toivottavasti teitä kiinnostaa latinalaisen Amerikan meiningit, koska näitä tarinoita kerrotaan Skotlannin kuulumisten ohella koko talvi. Skotlantiin liittyen mainittakoot, että mulla on vihdoin kämppä ja takaisin lennän viikon päästä.

Jos teillä on jotain erityisiä postaus-toiveita väli-Amerikkaan liittyen niin kertokaa ihmeessä! Mua mietityttivät ennen reissua kovasti mm. turvallisuus-, budjetti- ja pakkaus-asiat (ilmaston takia), mutta voi olla että mä vaan mietin asioita liikaa! 

16 kommenttia:

  1. Kiinnostaa aivan älyttömösti! Itsellänikin on suunnitteilla pidempi reissu väli-amerikkaan, joten erityisesti turvallisuus- ja budjettiasioista olisi kiva kuulla enemmänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes kiva kuulla! :) Välillä tuntuu että mun seikkailut kohdistuu semmosiin paikkoihin minne muut ei pahemmin matkaa ja mun jutuista on lähinnä viihteellistä iloa eikä niinkään konkreettista. Eli jes! Mulla on pari Costa Rican postausta aloiteltu, mut kirjoittelen sit niiden jälkeen turvallisuus- ja budjettijutuista. Alustavasti todettakoot että meillä meni about 600-700€ per naama kuukausittain ja mä koin oloni turvalliseksi suurimmassa osassa kohteita, vaikka varovaisempi sai olla kuin Aasiassa tai Euroopassa.

      Poista
  2. Eräs tuttunikin on kierrellyt useaankin otteeseen Latinalaista Amerikkaa. Hänen suosikkeihinsa kuuluu Kuuba ja juurikin tuo Nicaragua (Onpas muuten vaikea nimi kirjoittaa! :D).
    En tiedä, osaatko espanjaa. Haluaisinkin siis tietää, millä kielellä kommunikoit ja miten latinot ihan oikeasti osaavat sitä enkkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua olis ihan hirveesti himottanut lähteä Kuubaan kun oon kuullut siitä niin paljon hyvää, mutta lennot sinne väli-Amerikasta oli ihan älyttömän kalliita! Oon kyllä suunnitellut lähteväni ens keväänä sinne jossain välissä vaihtoa.

      Mun espanjan kielitaito rajoittui ennen reissua lauseeseen "moi mitä kuuluu?" eli kielitaidosta ei todellakaan voitu puhua. Mun kaveri osasi sen verran perusteita, että jotenkin onnistuttiin suplimaan itsemme tilanteesta toiseen, mutta mä olin kyllä ihan kujalla ensimmäisen kuukauden :D Aloitettiin reissu kuitenkin Costa Ricasta, jossa monet ihmiset puhuu jonkinlaista englantia ja Nicaraguassakin sai vielä joissain tapauksissa englanninkielistä palvelua. Guatemalassa ja lounais-Meksikossa kukaan ei sitten puhunut sanaakaan englantia, mutta siinä vaiheessa reissua oli takana jo puolitoista kuukautta eli aika hyvin oli pystynyt imemään itsensä survival espanjaa. En mä espanjaa edelleenkään puhu paria lausetta enempää, mutta kontekstissa ymmärrän kyllä yleensä mitä ihmiset mulle sanovat :) Eli joo, sekalaisella englanti-espanja-elekielellä selvittiin! Enemmän olis toki saanut irti jos olis espanjaa puhunut.

      Poista
  3. Aivan upeita kuvia! Ihan kuin julisteita :) Odotan innolla tulevia postauksia, koita pärjäillä arkeen paluun kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mä alan pikkuhiljaa toipua jetlagista ja viikon päästä lennän takaisin Britteihin eli eiköhän tää tästä :)

      Poista
  4. Tämä blogi on kyllä juuri sitä mitä etsinkin! Vähän kateelliseksi tosin tästä sun blogista tulee, kun katselee näitä kuvia ja lukee juttuja. Itsekin vähän matkustelleena tästä kyllä saa inspiraatiota. Kyllä minäkin vielä joskus lisää!

    Oletko kauan opiskellut jo? Saattaapi olla, että jostain postauksesta sen näkee, mutta en ole vielä ehtinyt kaikkea selata. On niin paljon mielenkiintoista. Eli siis lukijaksi liityin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla :) Ja mahtavaa jos mun jutut inspiroi lähtemään jonnekin!

      Mulla on vasta ensimmäinen vuosi takana eli aika alkuvaiheessa opintoja ollaan. Skotlannissa kandin opinnot kestää neljä vuotta eli pitkä matka on vielä edessä!

      Poista
  5. Kyllä kiinnostaa, KAIKKI! ;) Annan näppäimistön kulua vaan! ;D Käytännön asioista kiinnostaa näin äkkiseltään liikkuminen, majoitusmahdollisuudet, buljettiasiat ja ruoka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee :D Mä raapustan sitten ihan sellaisen kunnon info-postauksen kaikkien matkatarinoiden lisäksi missä kerron vähän käytännön asioista!

      Poista
  6. Näyttää ihanalta! Huh! Ja minäkin kuulen mielelläni kaikesta kaiken ja kuvia paljon kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanalta näytti ja ihanaa oli! Ihanaa, kuvia on luvassa PALJON :)

      Poista
  7. Meksiko! Toivottavasti kirjoittelet siitä pian. Tosin kaikki muutkin kohteet Losia lukuunottamatta kiinnostaa. Kovasti himottaisi päästä Väli-Amerikkaa kiertelemään. Luonto ja eläimet siellä kiehtoo ihan valtavasti. :) Ensin mennään kuitenkin sinne Meksikoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto oli tuolla kyllä ihan käsittämättömän kaunista enkä oo muualla maailmassa vastaavaa nähnyt! Katotaan jos ehdin Meksikosta raapaista jotain piakkoin kasaan :)

      Poista
  8. En oo tainnut aikasemmin kertaakaan kommentoida, mutta nyt oli jo pakko. Huippublogi ja näiltä osin kiinnostaa ihan kaikki! Oon itse vasta vähän aikaa sitten syttynyt ajatukselle, että haluaisin lähteä kiertämään Väli-Amerikkaa, joten innolla odotan ihan kaikkea mitä jaksat niistä raapustaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee kiva että innostuit nyt kommentoimaan :D Ja mahtavaa jos väli-Amerikka kiinnostaa! Se on ehdottomasti siistein maailmankolkka missä mä olen reissannut (Kiinan ohella)!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...