Teleidoscope goes Wanderwall - Muutoksia

Oasis lauloi Wonderwallista, ihmeiden seinästä. Mun suussa se ne sanat taipui eräänä yönä Slovakiassa wanderwalliksi. Vaellusseinäksi. Ihmeiden vaellusseinäksi. Se oli siinä.

Mä oon viimeiset pari päivää työskennelyt enemmän ja vähemmän ahkerasti niin blogin sisällön kun ulkoasunkin kanssa ja nyt aletaan olla loppusuoralla. Kun mä perustin Teleidoscopen reilut kaksi vuotta sitten ei tullut pieneen mieleenkään, että blogi olisi pystyssä vielä tänä päivänä ja mä raapustelisin yhä kaikista ihmetyksistä mitä mun elämässä tapahtuu. Mutta täällä sitä vaan ollaan! Paljon on kuitenkin muuttunut niistä päivistä kun mä valmistauduin Kiinaan lähtöön ja musta tuntui että ajankohta oli sopiva päivittää blogia hiukkasen.

Nythän on tosiaan sellainen tilanne että mun matkustelut on aika pitkälti tauolla ensi kesään saakka! Briteissä tulee pyörittyä muutama viikko loppukesästä ja Skotlanti nyt on sitten ihan oma juttunsa, mutta mun pitkän kaavan reissaamiset jää nyt valitettavalle tauolle joten blogin suunta muuttuu pakostikin hiukan. Ei niin että tällä olisi mitään suuntaa koskaan juuri ollut, mutta oon aika pakotettu lopettamaan reaaliaikaisen reissussa kirjoittelun ja siirtymään viimeisen kahde vuoden seikkailujen läpi käymiseen!

Luvassa on siis a) niin paljon kuvia kuin photoshopilla kestän muokata b) ihan oikeita aikaan ja paikkaan sidottuja matkustusjuttuja mun yleisten haahuilutekstien sijaan ja c) tajuton määrä Kiinaa, kaakkois-Aasiaa ja itä-Eurooppaa. Eli sellaisia juttuja, joista olisin mieluusti kirjoittanut jo viime vuosien kuluessa, mutta jotka eivät tekniikan puolesta olleet mahdollisia. Toki mukaan mahtuu myös sitä tavallista maailman ja elämän rakastamista ja muuta pohdintaa mihin mun blogissa on totuttu ja josta en luovu mistään hinnasta, mutta myös paljon muuta. Mun tekee mieli kirjoittaa matkustemisesta ihan yleensä, kertoa vähän miksi mä reissaan, miten mä reissaan ja miten mä ylipäätään mahdollistan mun matkustamisen. Kuluneiden vuosien elämäntapamuutokset on myös pyörineet mun mielessä ja juttua tulee varmaan niin kasvissyönnistä kuin materialismista. Eli siis ihan kaikesta!

Nyt mä kuulisin mieluusti mielipiteitä ihan kaikesta blogin nimestä ja ulkoasusta sisällönmuutoksiin liittyen, koska juttuhan on niin että tästä tulee vähän tylsänpuoleista jos ketään ei mun kirjoittelut pian enää kiinnosta. Eli kertokaa! Joo vai ei vai jotain siltä väliltä?

Kroatiassa matkustaminen (info)

KROATIA 5-15.5 & 23-25.5

Matkustusaika: 12 yötä / 14 päivää
Reitti: Zagreb-Zadar-Bibinje-Vodice-Stobrec-Split & Dubrovnik (+ reissut Paklenicaan ja Krkaan)

Budjetti: 290€ eli about 22,3€/päivä

Majoitus: 117,5€ - Zagreb 6,5€/1 yö (hostelli), Bibinje 20€/4 yötä (asunto), Vodice 23€/ 2 yötä (telttapaikka), Stobrec 30€/3 yötä, Split 12€/1 yö (hostelli) & Dubrovnik 26€/2 yötä
Sisäänpääsymaksut: 20,5€ (Krka national park 14€, Paklenica national park 6,5€)

Yleisesti: Kroatia on välkkynyt mun silmissä aina lomaparatiisina, sellaisena tyypillisenä länsimaisten aurinkolomakohteena, enkä ollut kyllä väärässä millään muotoa! Suurin osa meidän vierailemista paikoista rakentui ihan puhtaasti turismille ja naapurimaihin verrattuna hinnat oli päätähuimaavat - siis siihen nähden että ainoa asia mitä Kroatialla on tarjota on meri kivisillä rannoilla. Mä en yleensä valita pienestä, mutta Kroatiassa otti oikeasti päähän se että asiat ei toimineet yhtään, ihmiset oli töykeitä ja joku yritti kokoajan vetää välistä. Yhteenkään hostelli/huoneisto-varausten yhteydessä laitettuihin viesteihin ei vastattu eikä kukaan ollut paikalla ennalta sovittuun aikaan päästämään meitä sisään vaan soitella piti useampaan otteeseen. Hostelworldissa ja booking.comissa luvattiin kaikkea uima-altaista ja lentokenttäbusseista pyykkikoneisiin ja ilmaisiin drinkkeihin, mutta mitään ei ollut koskaan tarjolla. Mulle on täysin ok että hostellit Aasiassa väittää että niillä on lämmintä vettä, mutta jotenkin mä turistikohteissa olettaisin homman pelaavan? Varsinkin koska Kroatia on kallis! Couchsurfing on ihan kuollutta minkä takia maksettiin itsemme kipeiksi majoituksesta(kin). Dormit on halvimmillaan kympin luokkaa ja telttapaikka maksaa henkilöä kohden saman verran kuin hostellit. Ja viimeiseksi mainituissa ei toisinaan ole edes sähköä tarjolla. Töykeitä ihmisiä senkin edestä sekä paikallisten että turistien puolesta. Jos edellä mainitulta litannialta onnisui ummistamaan silmänsä oli Kroatia aivan mainio paikka! Luonto on ihan äärettömän kaunista ja päiviä on helppo kuluttaa ihan vain kävelemällä ympäri kaupunkien kapeita katuja ja pulahtamalla turkoosiin veteen, se on oikeasti äärettömän sinistä ja kirkasta! Mutta näin yleisesti ottaen Kroatia ei jäänyt mieleen reppureissaajan unelmana. Lähtisinkö sinne viikon aurinkolomalle? Ehkä. Reissaamaan? Todennäköisesti en.

Kaupunkikohtaiset infot:

Zadar: Turistikohde isolla T:llä. Mun vierailun aikaan vieläpä hyvin kuollut sellainen mikä yksinomaan korosti sitä, että vanhan kaupungin alueelta ei löydy yhden historiallisen rakennuksen (Church of St. Donat) ohella muuta kuin turistipuoteja. Uimapaikka löytyy kyllä, samoin purjeveneitä ja saaristoa, mutta mä en lämmennyt tällä kaupungille ollenkaan. 

Bibinje: Ihana Bibinje! Pieni leppoisan rauhallinen kylä aivan Zadarin eteläpuolella. Maailman paras paikka vaan olla ja ottaa rennosti. Nähtävyyksiä pyöreät nolla ja ravintoloiden ja kauppojen lukumäärä taitaa pyöriä siinä viiden kieppeillä, mutta silti, ihana! Vesi on turkoosia ja mereen voi hypätä missä tahansa rannikolta, joskin rantojakin löytyy muutama kappale. Kulkuyhteydet Zadariin on todella hyvät jos kaipaa enemmän menoa ja meininkiä, mutta mä ainakin pärjäsin loistavasti kylän antimilla. Voi että kun pääsis takaisin loikoilemaan sinne laitureille ja syömään jäätelöä!

Vodice: Pieni leppoisa turistikaupunki mijoonine hotelleineen ja ravintoloineen. Vodice on rikkaiden lomakohde ja rantaviivaa värittää ruokapaikkojen lisäksi hotellien ja myyntikojujen rivistö. Vodicessa onnistuu polkuveneily, vesiskootterointi, saari ja sisämaaretket, veneen vuokraus ja no, mitä nyt ikinä keksiikään paksulla lompakolla pyytää. Siellä sijaitsee myös elämäni vähiten lemppari leirintäalue, muttei siitä sen enempää! Rantaa löytyy ihan perinteisest kroatialaisesta kivikosta aina aurinkotuolein varustettuihin hotel beacheihin. Vodice todellakin nauttii turistien suosiota.

Stobrec: Jasmin loves Stobrec. Splitin eteläpuolella oleva pieni kylä, jonka pinta-alasta leirintäalue vie puolet, mutta ihan mahtava paikka kertakaikkiaan! Vuoret taustalla ja edessä turkoosina hohtava meri. Lukuisat rannat, löytyy matalaa ja syvää, kivipohjaa ja hiekkapohjaa sekä salainen paikallisten ranta kullulaa reunustavien kallionkielekkeiden alapuolella, missä aallot on mahtavan suuria ja vesi niin kirkasta että luulee sukeltelevansa Aasian rannoilla. Sieltä löytyy myös Kroatian paras leirintäalue, jossa olisin helposti löllötellyt viikon verran. Split on puolen tunnin bussimatkan päässä kun kaipaa jotain suurempaa aktiviteettia, mutta jos tullut vain olemaan paikan päälle niin kyllä siellä silmä ja sielu lepää!

Split: Kroatian suurin rannikkokaupunki. Satamia satoine veneineen, kukkuloita, arkkitehtuuria ja historiaa vanhassa kaupungissa, turistikatuja ja vieri viereen pystytettyjä ravintoloita sekä kaupungin vilinää. Eli käytännössä kaikkea mitä ihminen voi elämältä tai lomakohteelta toivoa. Split on suuremmista kaupungeista ehdottomasti mun suosikki Kroatiassa. Sinne palaisin kiertelemään ja ihmettelemään. Suurille kävelykaduille tai pienille kujille kaupungin yllä. Siellä missä on kissoja ja punakattoisia valkotiilisiä taloja. Ja kukkasia. Ja kauniita kylttejä ja kiehtovia ovia. Jos olisin rikas lähtisin saarikierroksille ja koluaisin kaikki lähialueiden kauniit maisemat. Ehkä seuraavassa elämässä!

Dubrovnik: Unescon maailmanperintökohde, Game of Thronesin kuvauspaikka (King's landing), sijainti merenrannalla ja edullinen lentokohde. Kaikki ainekset loistavaan paikkaan! Paitsi että se on ihan rikollisen kallis. Edullisimmat dormit kaupungin alueella on n. 20€/yö, kävely vanhan kaupungin muurilla maksaa 13€ enkä edes aloita ruoan, retkien sun muiden hinnoittelusta. Kaunis se on, siitä ei mihinkään pääse. Eikä siitä että se on mun lempikaupunkeja Kroatiassa. Löytyy linnaa ja vanhaa kaupunkia, saaristoa ja tyrskyävää merta. Vanha kaupunki on omissa silmissäni Krotian kaunein eikä uudempiakaan osia ole helppoa lähteä haukkumaan. Varsinkaan tähän aikaan vuodesta kun aurinko paistaa täydeltä taivaalta ja kukkasia riittää joka portille. 

Hyvä tietää Kroatiassa matkustamisesta:

- Matkalaukku ei yleensä sisälly bussilipun hintaan vaan siitä joutuu pulittamaan ylimääräisen euron tai kaksi bussiin astuttaessa
- Monet must-kohteet on jokseenkin julkisen liikenteen saavuttamattomissa. Esim. päiväretken tekeminen joillekin saarille Plitviceen ilman matkatoimistoa tai omaa autoa/venettä on lähes mahdotonta
- Matkustusaika kaupunkien välillä on välimatkaan nähden pitkähkö, koska suurin osa busseista ei aja moottoriteitä vaan rannikkoa pitkin

- Rajanylitys on muihin EU-maihin nähden vaivalloista. Kroatia oli ainoa reissun viidestä maasta, jonka rajalla joutui pysähtymään passintarkastukseen. Eikä se jäänyt kaikkien osalta edes siihen, vaan joitain turisteja pyydettiin astumaan ulos bussista ja heidän matkalaukkunsa pengottiin läpi. Rajoilla seisoo helposti tunnin

Jasminin matkatoimisto suosittelee:

Pitkä viikonloppu: Split/Stobrec
Viikko Kroatiassa: Bibinje + Split & Krka national park TAI Split/Stobrec & Krka national park + Dubrovnik
Reppureissulla: Split-Stobrec-Dubrovnik + Krka national park / Vältä Kroatiaa ja suutaa eteläisen Balkanin rannoille

Helpoimmat tavat säästää rahaa:

- Buscroatia.com kaikki kaukobussireitit löytyy sieltä ja bussiyhtiöstä riippuen hinnat voi vaihdella suurestikin. Edestakainen bussilippu on aina huomattavasti kahta yksisuuntaista edullisempi! Päiväretkiä tehdessä kannattaa siis ostaa paluulippu menolipun yhteydessä
- Asunnon vuokraus on monessa kaupungissa edullisempaa kuin hostellissa yöpyminen jos yöpaikkaa tarvitsevia on kaksi tai useampi. Samasta syystä booking.comista löytyy usein hostelworldia edullisempia majapaikkoja 

- Majoitu suurien kaupunkien ulkopuolella. Let's face the fact että koko Kroatian rannikko vaan näyttää ihan jokseenkin samalta ja jokaisella kaupungilla tai kylällä on trajota sulle ihan samanlaisia asioita. 20 kilometriä kaupungin ulkopuolella sulla on ranta sadan metrin päässä puoli-ilmaiseksi ja kaikki ruoasta retkiin on huomattavasti edullisempaa
- Turistikausi alkaa heinäkuussa ja huipentuu elokuussa, mikä nostaa noina kuukausina hintoja järjettömästi! Meri on kesäkuussa uimakelpoinen, lämpöä riittää, kaupungit on hiljaisempia ja majoitus on huomattavasti helpompi löytää eli jos Kroatiaan haluaa matkustaa kesällä kannattaa ehdottomasti lähteä kesäkuun alussa!

Maailmassa on hyvä olla

Ulkona sataa. Oon pyörinyt koko päivän sängyssä tekemättä mitään. Mä en osaa oikein olla. Hyvästelin pari päivää sitten mun reissutoverin jota parempaa saa hakea ja viikon päästä lennän takaisin Suomeen - päätös tuli tehtyä aika yhtäkkiä ja yllättäen. On vähän tyhjä olo. Hämmentynyt olo. Sateisina päivinä on paljon aikaa pohdiskella elämää ja maailmaa. Ne hämmentää mua sitä enemmän mitä mietin. Palaan ajatuksissani takaisin kolmen viikon päähän. Bratislavan rautatieasemalle ja sieltä alkaneelle eteläisen Slovakian, Budapestin ja Kroatian rannikon kattaneelle reissun osiolle. Mä kerron aika usein miten onnellistaa aikaa jokin aikaväli mun elämässä oli. Viimeisten kolmen viikon aikana mä hymyilin ja nauroin taas enemmän kuin koskaan. En käynyt läpi samanlaisia maailmaa mullistavia ajatusryöppyjä kuin aiemmin tänä vuonna Aasiassa, mutta onnellinen olin. Ihan käsittämättömän onnellinen.

"Sie ist Bella", toteaa kolmivuotias saksalaistyttö kantaen pienenpientä kissanpentua kovakouraisesti ympäri farmin ulkokeittiötä. Siellä slovakialaisella farmilla viiden kilometrin päässä lähimmästä kylästä mä asustelen. Laaksot, kukkulat ja pellot jatkuu silmänkantamattomiin eikä puoliakaan karttojen poluista ole olemassa. Eksytään metsiin ja pelloille. Mun päässä on kukkaseppele. Peltojen keskellä on järvi jonka vesi on niin jäätävän kylmää että vietän pinnan alla vain sekuntteja. Ja ehkä myös siksi että järven jättimäiset kalat hyppivät jatkuvasti halkoen äänekkäästi veden pintaa. Päivä loppuu kun aurinko laskee, sillä trailerissa jossa me nukutaan ei ole sähköä. Eikä ikkunaverhoja jonka ansiosta meidän päivä alkaa usein aamu viideltä. Kävellään joka päivä kylään ostamaan jäätelöä ja vietetään iltapäivät frisbeetä heitellen ja nurmikentillä loikoillen.

Budapest on kaunein koskaan näkemäni kaupunki. Se on massiivisen suuri ja täynnä elämää oleva vanhojen rakennusten riveihin sekä satoihin museoihin, kirkkoihin ja gallerioihin hukkuva viidakko, jossa haluaisin olla eksyksissä viikkojen verran. Kiivetään kukkulalle josta näkee yli kaupungin. Syödään jäätelöä ihan joka päivä. Keskustan katedraali on niin massiivinen, että sen sisälle voisi ahtaa kaikki kotikaupunkini kirkot eikä se silti tulisi täyteen. Huomaan hukanneeni pankkikorttini. Kävellään kymmeniä kilometrejä päivittäin ja mun jalat on ihan rakoilla, mutten hetkeksikään osaa lakata ihastelemasta paikan kauneutta. Juoksen suihkulähteen halki - kahdesti saman päivän aikana. Aamiaiseksi on mansikoita ja jäätelöä vuoteessa. Illalla kivutaan parvekkeelle katsomaan kuinka aurinko laskee Budapestin kattojen taa.

Meillä on oma pieni talo Kroatiassa. Se on pienessä kylässä Zadarin eteläpuolella ja siellä on yhtä vähän elämää kuin asukkaita, mutta mä pidän siitä. Meri on kymmenen metrin päässä ja vesi niin turkoosia, että se häikäisee. Siellä jokainen päivä on holidayday. Päivä jolloin vain ollaan. Heitetään reppu selkään ja yritetään päättää mistä kohtaa hypätään meren syleilyyn. Rannat on tässä maassa kiveä tai sitten niitä ei ole laisinkaan, mutta se ei haittaa. Jos silmät uskaltaa avata vedenpinnan alla on siellä uusi kaunis maailma. Kävellään satamassa satojen purjeveneiden keskellä ja syödään mansikoita meren rannalla. Mietin kaikkia niitä vanhuksia jotka muuttavat eläkepäivillään aurinkoon ja nyt ehkä ymmärrän. Jokaisen päivän ei tarvitse olla hurja seikkailu, mutta jokaisena päivänä voi herätä auringonpaisteeseen valtava hymy huulillaan.

Matkustetaan horisontissa näkyville vuorille. Vaelletaan. Käydään katsomassa vesiputouksia jotka näyttävät kuin ne olisivat toisesta maailmasta. Heittäydytään meren aaltojen syleilyyn. Nukutaan teltassa ja syödään leipää viikon verran. Katsellaan iltaisin lahden toiselle puolelle syttyviä kaupunginvaloja. Pelataan korttia joka päivä. Nauretaan. Hymyillään. Pyörähdellään piruetteja kaupunkien kaduilla. Nautitaan elämästä. Täällä on hyvä olla. Maailmassa on hyvä olla.