Tilannehan on siis seuraava: mulla ei ole pientäkään aavistusta siitä mitä tapahtuu Beijingiin saapumisen jälkeen! Vaihtoehtoja on kärjistettynä kaksi, kielikurssi Beijingissä tai kaakkois-Aasiaan häippäsy, jotka on molemmat äärimmäisen loistavia vaihtoehtoja ja siitä syystä päätös on vaikea. Ja se pitäisi tehdä aboutirallaa nyt, että osaisin hakea kurssille ja saada halvimman mahdollisen dormin tai vaihtoehtoisesti buukata junaliput Vietnamiin!
Eli jännän äärellä ollaan. Kirjoittelin plussat ja miinukset ylös molemmista vaihtoehdoista, mutta en tullut yhtään sen viisaammaksi. Joku mua fiksumpi totesi, että mä en voi noilla vaihtoehdoilla tehdä huonoa päätöstä mikä on kyllä ihan totta! Mutta yritä siinä nyt sitten valita. Beijing on maailman paras paikka ja täynnä mulle rakkaita ihmisiä, mutta se kuulostaa reissaamiseen verrattuna vähän tylsältä vaihtoehdolta. Reissaaminen on nimittäin maailman mahtavin juttu ja mä rakastan tien päällä olemista sekä uusien paikkojen ja kulttuurien koluamista koko sydämeni pohjasta, mutta ajatus yksin matkustamisesta karmii pienoisesti. Ei niinkun turvallisuuden kannalta vaan ihan yleisen psyykkeen.
Nyt pyöritellään siis päivät pitkät kielikouluja, yliopistojen kursseja, lento- ja junalippuja, couchhosteja sekä matkareittejä. Pitäis rokottautua siltä varalta että matkustelen. Rinkka ja matkavakuutus on hommattava joka tapauksessa. Pikkasen alkaa stressailla ja jännittää. Miks mä oon näin huono tekemään päätöksiä?
